(Päivitetty 14.2.2009) Takaisin kotisivun alkuun

Kysymys: Voiko joukkueen kapteeni tai hänen määräämänsä pöytäkirjaa tilapäisesti pitäessään vastata pelaajan kysymykseen onko pelisiirtojen määrä (40 siirtoa) täyttynyt vai onko pelaajan itsensä se tiedettävä? Pelaajallahan ei ole tuon viiden minuutin aikana välitöntä pöytäkirjanpitovelvollisuutta, mutta onko hänen siitä huolimatta pidettävä esim. siirtojen lukumäärästä kirjaa (esim. viivan vetämällä siirtojen kohdalle), jos kysymystä ei voi esim. pöytäkirjaa pitävälle kapteenille esittää? Jos kapteeni ei voi vastata, niin mikä on ratkaisu tapauksessa, että hän kuitenkin vastaa esim.: "Siirrot ovat täyttyneet" tai "40. siirto"

*********************************************

Veikko Valon 5.9.2005 antamat vastaukset kysymyksiin, jotka koskivat pikapelien SM-turnauksessa 6.-7.8.2005 tehtyjä ratkaisuja:

1. A korotti sotilaan ja laittoi tornin ylösalaisin. B ei hyväksynyt sitä, että ylösalaisin oleva torni liikkui kuten daami.
Mikä varsinainen ratkaisusi oli eli hävisikö A esim. väärällä siirrolla liikkuessaan viistosti tornillaan?

Vastaus: Torni on torni, oli se miten päin tahansa. Nyt en enää muista yksittäisestä tapauksesta, johtiko se suoraan häviöön, vai miten kävi. Saattoi olla niin, että tornia kuningattareksi luullut teki matin, joka ei ollutkaan sitten matti.

2. Mikä oli ratkaisu ja perustelut kahden joukkueen sovittua tasapelit tekemättä siirtoakaan.

Vastaus: Yhdessä viimeisen kierroksen ottelussa sovittiin ilmeisesti tasapelit pelaamatta yhtään siirtoa. Tulos ei vaikuttanut sijoituksiin. Kun asia minulle selvisi, oli osa pelaajista jo häipynyt pelipaikalta.
Päätökseni oli, että annoin vakavan huomautuksen niille pelaajille, jotka olivat vielä paikalla, mutta tulos jäi voimaan.
Eettisesti tällainen menettely on hyvin kyseenalaista. Toisaalta mitä pyhittää, jos tehdään se yksi siirto puolin ja toisin, kun kuitenkin on päätetty tasapeli tehdä.
Mielestäni jäljelle jää enää kysymys, pitäisikö pelit jättää pois pikapelin selolaskennasta.
Missään nimessä en tuomarina hyväksy tällaista menettelyä, että peli olisi tasapeli pelaamatta.

3. Saiko turnauksen aikana joku pelaaja pelikiellon käyttäytymisestään.

Vastaus: Pelikiellosta en tiedä mitään. Eräälle pelaajalle sellaisen antaminen olisi kyllä ollut aiheellista. Seuransa puuhamiehelle olen esittänyt toivomuksen, että yrittävät ensi vuonna Porissa pelattavaan turnaukseen koota joukkueensa ilman kyseistä pelaajaa, koska hän on aiheuttanut epäurheilullisella käytöksellään ja päihtymyksellä ongelmia ennenkin.

Kaiken kaikkiaan joukkuepikapelin SM on tapahtuma, jossa varsinkin nykyisen olutmyynnin aikana ja muutenkin voidaan hiukan katsoa pieniä rikkeitä läpi sormien silloin, kun kenenkään etua ei kuitenkaan varsinaisesta loukata. Tästä näkemyksestäni tietenkin voidaan olla eri mieltäkin.

*********************************************

Pikapelin SM-turnauksessa lauantaina 7.8.2004 Espoon Matinkylässä tehty tuomaripäätös.

Pelaaja A löi vastapelaaja B:n kuninkaan.

Tuomari Jouni Lehtivaara tuomitsi A:n hävinneeksi.

*********************************************

Pikapelin SM-turnauksessa sunnuntaina 3.8.2003 Vammalassa M-ryhmän pelistä tehty tuomaripäätös.

Pelaajalla A oli loppupelissä jäljellä kuningas ja torni. B:llä oli kuningas, torni ja sotilas. Peliaikaa molemmilla oli vain muutama sekunti kellossa. A:lla 3 sekuntia ja B:llä kaksi tai päinvastoin. B pysäytti kellon ja vaati tasapeliä, koska asemasta ei voitu käytännössä päästä eteenpäin eli kummankaan voittoon.

Tuomarina toiminut Veikko Valo päätti, että peli on tasapeli.

Harri Hytönen (I-HSK) kommentoi 14.9.2005 ratkaisua: Mielestäni oikea päätös, vaikka tiedän eräitä tuomareita, joiden mielestä mainittu asema ei ole vielä riittävän ”kuollut” (pykälä 14e). Ehkä olisin kuitenkin ensin määrännyt peliä jatkettavan ja mikäli A ei pelaa niin, että peli edistyy, olisin pysäyttänyt kellot ja määrännyt tasapelin vasta sitten.

Pikapelin SM-turnauksessa sunnuntaina 3.8.2003 Vammalassa 1-sijoitusryhmän pelistä tehty tuomaripäätös.

Pelaaja A vaati voittoa sillä perusteella, että B:n peliaika oli pelikellon mukaan päättynyt. Vaatimuksensa aikana myös A:n peliaika kellon mukaan päättyi. B ei suostunut häviöön, vaan vaati tasapeliä sillä perusteella, että molempien pelikellot osoittivat kummankin peliajan ylittyneen.

Tuomarina toiminut Veikko Valo päätti, että peli on tasapeli.

*********************************************

Pikapelin SM-turnauksessa Vammalassa lauantaina 2.8.2003 etukäteen pyydettyjä tuomaritulkintoja pikapeliä varten:

1. Pelaaja A vaatii voittoa sillä perusteella, että B on tehnyt väärän siirron. Heti sen jälkeen B havaitsee, että A:n peliaika on pelikellon mukaan päättynyt ja vaatii ajan ylittymisen mukaan niinikään voittoa.

Tuomarina toiminut Veikko Valon tulkinta oli, että A voittaa pelin virhesiirrolla.
(Valo huomautti, että tulkinta on voimassa v. 2003 alkaen.)

Harri Hytönen (I-HSK) kommentoi 14.9.2005 ratkaisua: Oikein. Kohdan 15 mukaan periaatteessa tapahtumajärjestys ratkaisee, mutta mikäli B ei pysty todistamaan että A:n aika oli jo loppunut ennen kuin hän on tehnyt oman väärän siirtonsa, ratkaisee voittovaatimusten esitysjärjestys.

2. Pelaaja A vaatii voittoa virhesiirron perusteella siksi, että B on edennyt sotilaallaan päätyyn, jossa voi korottaa sotilaan, mutta jättää sen tekemättä ja siitä huolimatta jatkaa peliään.

Tuomarina toimineen Veikko Valon tulkinta: A ei voita peliä virhesiirrolla, vaan sotilas jää sotilaaksi, joka ei voi enää edetä eikä sitä voi korottaa.

Harri Hytönen (I-HSK) kommentoi 14.9.2005 ratkaisua:  Mielestäni väärä tulkinta. Erittäin usein näkee pelaajan (B) siirtävän sotilaansa viimeiseen ruutuun ilman korotusta, ikään kuin odottaen että nappula kuitenkin lyödään heti pois. Tätä ei pitäisi tehdä, sillä vastapelaaja (A) voi tällöin vaatia voittoa – kyseessähän on väärin tehty korotus eli (B:n) laiton siirto – tai hän (A) voi olla vaatimatta mitään, jolloin vasta (B:n) sotilas jää sotilaaksi pelin loppuajaksi eikä voi enää edetä. A:n olisi siis pitänyt voittaa peli vaatimuksensa mukaisesti. Tätä sääntötulkintaa ei tosin valitettavasti ilmaista pikashakkisäännöissä korotusta koskevassa kohdassa 11.

*********************************************

Kysymyksiä Valolle (24.9.2003)

Kysymys 1. Digitaalikellolla voidaan aina todeta kumman pelaajan aika on ensin loppunut, koska tällaisen pelaajan (A) ajan eteen tulee miinus-merkki. Kun toisen pelaan (B) aika tämän jälkeen loppuu, niin ei tulekaan minkäänlaista merkkiä. Kello näyttää vain aikaa 0.00. Muodollisesti pelaajalla B aika on tarkkaan käytetty loppuun, mutta sitä ei ole vielä ylitetty.
Onko ensin loppuneella ajalla (A) nyt merkitystä, koska se voidaan näin todeta, vai onko peli tasapeli huomioimatta muutoin pelitilannetta? Onko pikapelissä ja muussa pelissä sama tulkinta?

Vastaus 1: Kellosta riippumatta, aikavoittoa ei voi vaatia, jos omakin aika on loppunut. Pätee niin pikapelissä kuin pitkässäkin pelissä.

Harri Hytönen (I-HSK) kommentoi 14.9.2005 vastausta 1: Vastaus on epätarkka, sillä aikavoiton vaatiminen (kun omakin aika on loppunut) ja sen seurauksena tuleva tasapelituomio pätee nopeassa ja pikashakissa, mutta ei sellaisenaan pitkässä pelissä. Siinä on hyvin ratkaisevaa se, kumman aika loppui ensin ja digitaalikellon miinusmerkin avulla tuomarin on helppo havaita tilanne.
Asiaa käsitellään esim. yleissääntöjen kohdissa 6.12 ja 10.3 ja vaikka ko. sääntökohdat eivät suoraan annakaan toiselle pelaajalle lupaa vaatia aikavoittoa on tuomarin – pyynnöstä tai ei – tuomittava jompikumpi pelaajista hävinneeksi jos mahdollista. Muutoin peliä jatketaan tai se tuomitaan tasapeliksi. Tämä pätee niin aikakontrollitilanteissa eli normaalisti 40 siirron kohdalla kuin pelin viimeisessäkin aikapulavaiheessa.
Ns. Fischer-ajoilla pelattavissa pitkissä peleissä on muutoin sama tilanne, mutta muistaakseni DGT-kellossa pysähtyvät molemmat kellotaulut siinä vaiheessa kun jompikumpi pelaajista on käyttänyt kaiken aikansa, joten tuomarin (ja pelaajien itsensä myös) on vielä helpompi todeta tapahtunut.
Fischer-peleissähän ei luku 10 ole voimassa, mikäli pelin loppuaikaa ei ole rajattu mitenkään.

Jatkokysymys 1. Mihin digitaalikellossa tarvitaan A-pelaajan ajan eteen miinusmerkkiä, kun ei edes esimerkkitapauksessakaan miinusmerkille ollut käyttöä? Toiseksi päättyneelle ajalle sitä ei tulekaan.

Jatkovastaus 1: Miinusmerkki osoittaa sen, kumman aika loppui ensin. Mikä sen merkitys sitten on, siinäpä hyvä kysymys.
Pikashakkisäännöissä(kin) todetaan kuitenkin, että aikavoittoa voi vaatia vain silloin, kun itsellä on aikaa jäljellä, toisin sanoen pysäyttää oman kellonsa niin, että lippu on ylhäällä tai digitaalikellossa on vielä aikaa jäljellä eli kello ei näytä 0.00.

Harri Hytönen (I-HSK) kommentoi 14.9.2005 jatkovastausta 1: Miinusmerkin tarkoitus tuli selostettua edellä, mutta tosiaan pikapelissä (ja nopeassa shakissa) sillä ei ole merkitystä, kuten Veikko yllä kertoo.

Kysymys 2. Miten tuomitaan, kun pikapelissä pelaaja A syö esim. B:n kuningattaren sääntöjenmukaisella siirrolla, mutta B pysäyttää kellon ja vaatii voittoa sillä perusteella, että siirto on väärä? Siirto todetaan siis oikein tehdyksi. Tuomitaanko näin itselleen miettimisaikaa saanut pelaaja hävinneeksi vai pannaanko kellot uudelleen käyntiin ja jatketaan mahdollisella huomautuksella vaiko ilman mitään seuraamusta?

Vastaus 2: Tämä on monimutkaisempi ja jää tapauskohtaisesti tuomarin päätettäväksi. Jos B on toiminut vilpittömästi ja ollut siinä käsityksessä, että siirto oli väärä, on huomautus tai enintään varoitus paikallaan ja peli jatkuu. Jos taas voidaan osoittaa, että B teki näin tahallaan, on mahdollista tuomita hänet hävinneeksi. Ainakin pitää seurata, onko B:llä tällainen tapa yleensäkin.
Tahattomaan tekoon on paikallaan suhtautua ymmärtäväisemmin kuin tahalliseen. Mutta toistan vielä, että tällaiseen tapaukseen ei ole mitään selvää sääntöä ja tuomarin on käytettävä harkintaansa kussakin tapauksessa sen mukaan, mitä tapahtumien kulusta on selvää tietoa saatavana.

*********************************************

JSM kausi 2003-2004 turnauksen tuomarin Leo Lahdenmäen puhelimitse antama tulkinta 18.10.2003

Kysymys: Pöytien 3 ja 4 pelaajat ovat pelanneet JSM:n II divisioonassa ensimmäisellä kierroksella väärässä pöytäjärjestyksessä. Vastajoukkue ei ole reagoinut asiaan. Pitääkö joukkueen jatkaa edelleen pelaamista ensimmäisellä kierroksella pelatussa pöytäjärjestyksessä joko ilmoittamalla pöytäjärjestyksen muutoksesta kilpailutoimikunnalle tai ilman ilmoitusta?

Lahdenmäen vastaus: Joukkueen tulee pelata alkuperäisessä ilmoitetussa joukkuejärjestyksessä.

*********************************************

Markku Kokkilan 7.12.2003 laatiman SKSL:n tiedotteen mukaan 15.11.2003 JSM:n tulosten valmistuminen viivästyi, koska yhdessä SM-liigan pelissä tarvittiin tuomarin ratkaisu. Tapaus toi ainakin esiin tarpeen tarkastaa sääntöjä, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin näin pitkältä odottamiselta.
--------------
15.11.2003 pelatun liigaottelun JyS-VammSK toisen pöydän peli Olli Salmensuu (JyS) - Timo Lampen (VammSK) on tuomittu tasapeliksi.
Tuomarin perustelu: "Vaikka nyt käsiteltävänä olevassa asemassa onkin sellaisia virhemahdollisuuksia, jotka johtaisivat pelin häviöön, katson kuitenkin, että ei ole todennäköistä, että Lampen (selo 2370) olisi tehnyt sellaista virhettä, joka olisi johtanut häviöön."

Mustan siirtovuorolla asema oli seuraava:
V: Kg5, Tb7, sg3, sg6
M: Kg8, Tf1
--------------
Risto Nevanlinna (JyS) kritisoi tuomariratkaisua internetin uutisryhmässä 8.12.2003 seuraavasti:
Valkealla oli aikaa jäljellä n. 2 min ja mustalla alle minuutti. Lampen vaati tasapeliä esittäen, että valkea voi voittaa pelin vain ajalla.
Asemassa on epäilemättä paljon virhemahdollisuuksia: jos  musta pelaa torninsa a8:aan, valkea voittaa plaanilla Kh6-Tb6-g7-Tf6-Tf8.
Eikö tämä virhe ole melko mahdollinen, kun miettimisaikaa on alle minuutti?

Tosiasia on joka tapauksessa, että muutama siirto ennen asemaan päätymistä musta oli tehnyt virheen, joka olisi sallinut valkean voittaa pelin tornivaihdolla. Shakissa on tarkoitus, että pelit ratkaistaan laudalla pelaajien kesken. Päätös on vaarallinen ennakkotapaus: tämän jälkeen saamme varmaan nähdä usein, että pelaajat pistävät asemansa tuomittavaksi ajan loppuessa. Onpahan sitten tuomarilla töitä.

Harri Hytönen (I-HSK) kommentoi 14.9.2005: Tämä onkin jo lyhyestä iästään huolimatta muodostunut pieneksi klassikkotapaukseksi. Olen kuullut jopa maajoukkuetason pelaajien pitävän asemaa ”naurettavan helppona tasapelinä” (ja siten tuomiota ainoana oikeana ratkaisuna) sekä ”erittäin vaikeana” (ja tuomiota vääränä). Viikonlopputurnauksessa ei ko. aseman suhteen olisi mitään ongelmaa, kun tuomari on paikalla ja voi aina myös lykätä päätöksensä tekoa (kohta 10.2), mutta tässä tapauksessa ei valitettavasti tätä kaikkein luonnollisinta vaihtoehtoa ollut käytettävissä. Sääntöjen D-lukukaan ei juuri apua tarjoa. Ehkäpä juuri tämän tapauksen vuoksi JSM-erikoismääräyksissä on nyt maininta mahdollisesta puhelimessa päivystävästä tuomarista, joka saattaa tosiaan parantaa tilannetta. Sinällään tuomarin päätös oli rohkea, mutta käytännössä ainoa oikea, joskin perustelut ottivat hieman liikaa huomioon pelaajan ”pärstäkertoimen” (= selo-tason). Lampenin olisi kyllä mielestäni pitänyt perustella puolustuksensa tarkemmin (kuin mitä Nevanlinna yllä ilmeisesti siteeraa) l. esittää joitakin konkreettisia ideoita. Vaikea tapaus kaikkiaan.

koonnut: Tuomo Honkanen