Kokouksen puheenjohtajana toiminut varapuheenjohtaja Mikko
Markkula avaussanoissaan ilmaisi tyytyväisyytensä
siihen, että Suomessa ns. kovan kärjen kehittymistä on
tapahtunut myös nuorissa pelaajissa. Esimerkkinä hän mainitsi
Tomi Nybäckin ja Heikki Kallion, jotka molemmat ovat menestyneet
myös maailmalla käydyissä turnauksissa. Samalla hän totesi,
että 2400 elopisteiden määrä on kasvanut ja lupaavia nuoria
on vielä tulossa.
Positiivisena Markkula piti myös sitä, että nuorisovalmennus
on lähtenyt hyvin liikkeelle, vaikka valmennuksen tulokset
tullevat näkymään vasta ehkä vuosien kuluttua.
Suomessa on maailman nopeimmin toimiva vahvuuslukujärjestelmä,
josta kiitos kilpailujen järjestäjille nopeista
tulosilmoituksista sekä lukujen päivittäjälle.
Liiton hallinto on kevyt ja sillä on vain yksi palkattu
työntekijä. Lähes kaikki muu toiminta tapahtuu
vapaaehtoisvoimin, vain joitakin kuluja korvataan. Liiton
budjetti on alle 100.000 euroa ja tulot ovat pääasiassa
lisenssituloja ja pelaajilta kerättyjä kilpailumaksuja sekä
valtionapua.
Tehtävää riittää ja Markkulan mielestä huippupelaajien
valmennusta tulisi kehittää, mutta keinoja siihen ei ollut
antaa.
Häpeäpilkkuna Markkula näkee sen, että EM-kisoihin lähtevät
Suomea edustavat pelaajat joutuvat itse maksamaan osan
kilpailumatkastaan liiton varojen vähäisyyden vuoksi.
Kerhotason pelien hiipuminen pelaajamäärissä laskien on myös
nähty SKSL:ssä. Syytä siihen ei tiedetä, mutta monen kerhon
kohtalona on ollut aktiivin vetäjän lähdettyä se, ettei
kerhosta ole löytynyt jatkajaa.
Avaussanojen lopuksi Markkula lausui puheenjohtaja Kari Rahkamon
terveiset kokoukselle ulkomaanmatkaltaan.
Hän luovutti Markku Hartikaiselle Maailman Shakkiliiton FIDEn presidentin Kirsan Ilyumzhinovin allekirjoittaman diplomin sekä FIDEn kunniamerkin kokousväen raikuvien taputusten kera.
Pitkähköksi venyneen kokouksen ehkä eniten puhuttava asia
oli liiton tuloarvio ja erityisesti korotusehdotus ja
talousarvioon piilotettu lisenssimaksujen vaikutus. Kutsussa oli
kylläkin selkeästi tuotu esille hallituksen esitys
pelaajalisenssin vuosimaksun korottamisesta 50:stä 60:een
euroon, joka merkitsi 20 %. Ehdotuksessa kohdassa lisenssimaksut
oli kuitenkin vajaan 5 %:n lasku eikä kokouksessa tullut
selväksi, mihin hallitus oli perustanut noin neljäsosan
lisenssimaksujen häviämisen ennakoituun kuluvan vuoden
talousarvioon verrattuna. Suomen Shakkikustannus oli kuulemma
leijonanosan saaja tuloista. Kokouksessa käytettiin melko
kriittisiä puheenvuoroja asiasta. Oltiin yhtä mieltä kuitenkin
siitä, että vastaisuudessa tulee luvut näkyä selvästi
asiakirjoissa, joka esitetään kokousväelle. Saapa nähdä ensi
vuonna, kun uusia voimia hallitukseenkin on valittu.
Talouden realiteetit saivat kokousväen päättämään
hallituksen esityksen mukaisesti lisenssimaksun korotuksesta
60:een euroon äänin 55 puolesta ja 24 vastaan. Yksi tyhjä
äänestyslipuke oli myös jätetty.
Suomen Keskusshakkiliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin
yksimielisesti Arto Satonen.
Hän kiitti valinnastaan ja ilmoitti, että on moneen mukaan
pyrkinyt, mutta ei shakkiliiton puheenjohtajaksi. Hän kuitenkin
oli suostunut, kun useammalta taholta oli kysytty.
Satonen on ollut 20 vuotta mukana shakkitoiminnassa ja sitä
kautta nähnyt ja päässyt sisälle shakkielämään. Uuden
hallituksen pääpaino pitäisi olla toiminnan kehittämisessä.
Liittoa vaivaa kuitenkin rahan puute, jonka vuoksi tärkein
kehitettävä asia lienee rahan hankkiminen. Satosen näkemys on,
että liiton shakkitoiminta on tuotteistettava eli tavalla tai
toisella muutettava toiminta rahaksi. Liiton varsinaisena
tulonlähteenä on tällä hetkellä n. 1500 lisenssin maksajaa.
Valmennustoiminta on huonosti organisoitu, jyrähti uusi
puheenjohtaja. Sille lääkkeeksi Satonen ehdotti mm.
seuravalmentajakurssin järjestämistä.
Näkyvyyttä tulee saada lisää ja sitä kautta markkinoitua
yhteistyökumppaneille shakkia. Lähivuosien tavoitteeksi Satonen
asetti ainakin yhden kansainvälisen shakkitapahtuman
organisoinnin Suomessa. Se samalla veisi shakkiasiaa eteenpäin.
Erityisesti Satonen korosti, että kaikkien panosta tarvitaan. Hän kertoi opiskeluaikanaan menneensä Rovaniemen Shakkikerhoon 27-vuotiaana ja olleensa silloin kerhon nuorin pelaaja. Esimerkillä hän herätti kokousväen nauruhermoja ja samalla toi esille vakavan puutteen eli nuorisotoiminnan, jota on edelleen kehitettävä. Kerhoille hän sälytti suurimman vastuun ja totesi, että liitto voi vain luoda puitteita. Kaikkien panosta tullaan tarvitsemaan.
Kokous valitsi uudeksi varapuheenjohtajaksi vantaalaisen Markku
Lahtisen, joka edustaa Joensuun Shakkikerhoa.
Lahtinen toi nuorison lisäksi esille voimavarana ikääntyvät
ja eläkkeelle siirtyneet shakinharrastajat, joita tulisi
kerhoissa hyödyntää. Hän lupasi myös keskittyä etsimään
työkaluja rahoituksen hankkimiseen.
Hallituksessa ovat helsinkiläiset Harri Hytönen, Pekka
Palamaa ja Toivo Pudas sekä Jyrki Raki Kotkasta.
Kokous valitsi äänestäen vielä neljä hallituksen jäsentä
erovuoroisten tilalle eli valituiksi tulivat Mikko Markkula
Espoosta (60 ääntä), Anna-Mari Hursti Vantaalta (56), Veikko
Valo Porista (51) ja Markku Hartikainen Vantaalta (49).
Valitsematta jäivät ehdolla olleet Harri Hurme (42) ja nuoria
edustanut Juho Pakarinen (31).
Kuin käytettyjen puheenvuorojen vakuudeksi harrastuksen hiipumisesta ja tarpeesta saada pelaajamäärä jälleen nousuun oli lopun asiakohdassa 14 hallituksen esitys 10 jäsenmaksunsa laiminlyöneen jäsenjärjestön erottamisesta, joka yksimielisesti päätettiin tehdä. Sitä taustaa vasten edelliskohdassa ollut esitys laskutuslisän perimisestä laskuissa, joita ei ole määräajassa maksettu, saattoi olla osin perustetta vaille. Kuinkahan paljon laskutuslisän laittaminen maksuvaikeuksissa olevalle kerholle tai pelaajalle helpottaa tilannetta? Ja tuoko laskutuslisä maksun ajoissa, jos rahaa ei ole? Ja entä sitten - haetaanko jäsenmaksu lisineen ja korkoineen summaarisella menettelyllä käräjäoikeudessa oikeudenkäyntikulujen uhallakin? Suoraa ulosmittausmahdollisuutta ei ole. Jäsenmaksun maksamattomuushan on yhdistyslain mukainen peruste erottamiselle. Jäinkin miettimään, oliko tämä hallituksen toimivaltaan kuuluva asia muutoinkaan liittokokoukselle tuotava tärkeä asia.
Tuomo Honkanen